Lasten silmien ja näön kehitys jatkuu syntymisen jälkeen ja kestää aktiivisesti kouluiän alkuun saakka. Paras aika pikkulapsen silmien tarkastukseen on 3–4 vuoden iässä. Silmälääkäri testaa lapsen näöntarkkuuden, silmien liikkuvuuden ja optisen rakenteen. Lasten näköhäiriöt on havaittava varhain, jotta vältettäisiin amblyopia eli laiskan silmän syntyminen.
3–7 -vuotiaiden lasten näkötestitauluissa olevat Lea Hyvärisen symbolit. Silmälääkärin vastaanotolle tultaessa lapsen olisi hyvä osata nimittää tai osoittaa nämä kuviot.
PIKKULASTEN HOITAVAT SILMÄLASIT
Varhaisessa vaiheessa havaitut silmäsairaudet ja näköhäiriöt ja niiden ajoissa hoitaminen ovat perustana mahdollisimman hyvän molemman silmän näkökyvylle kouluiän alkuun mennessä.
Tämän vuoksi kaikkien 3-vuotiaiden lasten tulisi käydä silmälääkärissä näön- ja silmien tarkastuksessa.
Miksi lapselle määrätään hoitavat silmälasit?
Ellei lapsen silmien optinen rakenne ole kunnossa eikä näöntarkkuus ole riittävä tai esiintyy strabismia eli karsastusta, lääkäri määrää lapselle hoitavat silmälasit. Lapset saavat usein ensimmäiset hoitavat lasit 3–4 vuoden iässä ja käyttävät niitä jatkuvasti kouluiän alkuun saakka. Joskus lasit on määrättävä jo 1–2 vuoden ikäisille lapsille.
Silmälaseja käytettäessä silmät eivät väsy niin paljon ja lapsi alkaa nähdä selvemmin sekä lähelle että kauas. Silmälihasten kontrollointi ja silmien yhteistyö sujuu paremmin. Laseja oikein käytettäessä myös näöntarkkuus kehittyy nopeammin. Onko silmälaseja käytettävä myös kouluiässä ja kuinka paljon, riippuu siitä, kuinka paljon tähän mennessä silmän rakenne on muuttunut ja näöntarkkuus parantunut.
Millaiset ovat pikkulasten hyvät silmälasikehykset?
Hyvien pikkulasten silmälasikehysten on istuttava hyvin nenän päällä ja korvien takana. Jos kehykset valuvat nenällä tai sangat ovat liian pitkät, lapsi katsoo linssien yli eikä näkö kehity oikein. Mikäli kehykset ovat laajat tai sangat eivät pysy korvien takana, ne putoavat helposti leikkimisen aikana ja juostessa. Lasten silmälasien olisi hyvä olla kevyet ja muoviset.
Kun lapsi saa ensimmäiset silmälasit
Kun silmälääkäri määrää lapselle silmälasit, on koko perheen totuttava uuteen tilanteeseen. Lapselle on kotona kerrottava rauhallisesti, miksi hänen on käytettävä hoitavia silmälaseja koko ajan. Silmälaseja on käytettävä myös lastentarhassa ja ulkona. Ensimmäisten viikkojen aikana voi silmälasien käyttö olla vaikeaa, koska lapsi ottaa ne usein pois tai sanoo, ettei näe hyvin. Se on normaali reaktio. Pikkulapsi ei tunne näköhäiriöitä oikein. Lapsen vanhempien on oltava kärsivällisiä ja kerrottava jatkuvasti silmälasien käytön tarpeellisuudesta. Lapsen, vanhempien ja lääkärin yhteistyö on erittäin tärkeää!
Mikä on laiska silmä ja miten sitä hoidetaan?
Ellei silmien näöntarkkuus ole samanlainen eli toinen silmä näkee huonommin, on aloitettava amblyopisen eli laiskan silmän ”harjoittaminen”. Hoitavien silmälasien lisäksi on paremmin näkevä silmä peitettävä joksikin aikaa, jotta heikompi silmä alkaisi nähdä enemmän. Tätä nimitetään okluusiohoidoiksi ja hoidon pituuden määrää silmälääkäri.
Amblyopiahoito on myös aloitettava varhain. Sen tehokkain aika on 7–8 vuoden iässä. Amblyopian erilaiset syntyperät ja hoitovaihtoehdot selvittää silmälääkäri.
LASTEN REFRAKTIOHÄIRIÖT
Jotta ihminen näkisi tarkkaan, on silmään tulevien valonsäteiden taituttava sarveiskalvolla ja linssissä ja keräännyttävä silmäpohjan verkkokalvolle. Valonsäteiden vaikutuksesta syntyy kuva verkkokalvolle, jossa sijaitsevat valoherkät hermokanavat. Hermokanavat muodostavat näköhermon, jonka kautta tieto kulkee eteenpäin aivoihin. Valonsäteen murtumista ja kerääntymiskykyä nimitetään refraktioksi. Kun esiintyy refraktiohäiriö, ei valo taitu silmässä oikein ja valonsäteet kerääntyvät verkkokalvon eteen tai taakse. Tästä syntyy erilaisia näköhäiriöitä.
Hyperopia
Hyperopisessa eli kaukonäköisessä silmässä silmän läpäisevät valonsäteet kerääntyvät verkkokalvon taakse, minkä vuoksi silmän on pinnisteltävä nähdäkseen selvästi lähelle ja kauas.
Pikkulapsen normaali silmänrakenne on kevyesti hyperopinen eli esiintyy plus-refkratio. Kouluiän alkuun mennessä hyperopia vähenee ja lapset näkevät hyvin sekä kauas että lähelle. Kevyt hyperopia eli kaukonäköisyys ei aiheuta pikkulapsilla silmävaivoja, koska heidän näöntarkkuutensa on vasta kehitysvaiheessa. Lisäksi tässä iässä ei ole vielä silmiä rasittavaa toimintaa kuten opiskelua tai lukemista.
Suuren hyperopian tapauksessa lapselle määrätään hoitavat silmälasit, jotta näöntarkkuus voisi kehittyä oikein kouluikään mennessä.
Myopia
Kouluiässä voi silmän optinen rakenne muuttua miinuksen suuntaan ja syntyy myopia eli likinäköisyys. Kauas katsottaessa on näköterävyys heikko, lähelle katsominen ja lukemisnäkö ovat vähäisen myopian osalta hyviä. Myopia syntyy keskimäärin 8–12 vuoden iässä ja voi kehittyä 18–20 vuoden ikään saakka. Myöhemmin silmän kasvu pysähtyy ja myopia vakiintuu. Kun perheessä on äidillä tai isällä likinäköisyyttä ja miinuslasit, syntyy myopia suurella todennäköisyydellä myös lapsille.
Television ja tietokoneen katsominen tai lukeminen eivät sinänsä aiheuta myopiaa. Kasvanut silmien rasitus voi kuitenkin aiheuttaa subjektiivisia näkövaivoja.
Koululapsen myopiaa korjataan miinuslaseilla. Myopiaa ei voida parantaa silmälaseja käyttämällä, mutta lasit ovat apuna, jotta lapsi näkisi hyvin. Silmälasien käyttö ei aiheuta miinuksen kasvamista tai huononna omaa näkemistä. Koska myopia kehittyy, pitäisi silmälaseja käyttävän koululaisen käydä 1–2 kertaa vuodessa silmälääkärillä tai optometristin tarkastuksessa. Vanhempi koululainen voi käyttää silmälasien lisäksi myös piilolinssejä. Piilolinssit määrätään optikkoliikkeessä ja niiden silmään panemisen ja hygieniavaatimukset opettaa optometristi. Kun myopia on pieni, tarvitsee lapsi silmälaseja enemmän kauaksi katsomiseen (television ja koulun liitutaululle katsomiseen), lähinäkö on hyvä myös ilman laseja. Kun näköterävyys kauas on olennaisesti heikentynyt ja myopia kehittynyt, koululaisten pitää käyttää silmälaseja jatkuvasti nähdäkseen selkeästi sekä kauas että lähelle. Näkötarkkuutta korjaavia operaatioita eli refraktiivikirurgiaa, joka vapauttaisi päivittäisestä silmälasien käytöstä, ei tehdä alle 18-vuotiaille lapsille, koska heidän silmärakenteensa voi muuttua. Paljon riippuu myös siitä, kuinka vakaana silmälasin vahvuudet ovat pysyneet, minkälainen on silmän sarveiskalvon rakenne ja esiintyykö muita silmäsairauksia tai terveysongelmia.
Astigmatismi
Astigmatismi syntyy enimmäkseen silmän sarveiskalvon poikkeuksellisesta rakenteesta eli sarveiskalvo ei ole kaikista akseleistaan yhtenäisen kupera ja symmetrinen. Astigmatismi voi syntyä myös silmän linssin muodon muutoksesta erityisesti vanhemmilla ihmisillä, joilla esiintyy linssin samentuminen eli vanhuuden kaihi. Kun sarveiskalvon tai linssin muodossa on tapahtunut muutoksia, eivät silmän läpäisevät valosäteet mene verkkokalvolla yhteen paikkaan, vaan kerääntyvät viivaksi. Tämän vuoksi ihminen näkee esineet hämärinä rajoina tai varjojen kanssa, näkeminen sekä kauas että lähelle on epätarkka. Astigmatismia esiintyy usein yhdessä liki- tai kaukonäköisyyden kanssa ja sitä korjataan sylinterilinsseillä. Astigmatismi voi olla perinnöllistä.